Idea kansallisesta ilmansuojelualan yhdistyksestä syntyi lokakuussa 1973 Düsseldorfin kansainvälisessä ilmansuojelukongressissa, johon osallistui myös viitisentoista suomalaista. Tämä ryhmä päätti tavata kotimaassakin, ja syntyi RIY eli Raittiin ilman ystävät (RIY). Se kokoontui noin kuukauden välein keskustelemaan ajankohtaisista ilmansuojelukysymyksistä. Se myös järjesti mm. matkan Tsekkoslovakiaan syksyllä 1975 ja oli mukana ensimmäisten ilmansuojelupäivien järjestelyissä. Jäseniä RIY:ssä oli runsaat kymmenen.
d

Vuonna 1976 perustettiin 30 asian harrastajan voimin ISY eli Ilmansuojeluyhdistys ry

Perustamiskokouksessa hyväksyttyjen sääntöjen toiseen pykälään on kirjattuna yhdistyksen toiminta-ajatus.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ilmansuojelua ja sen tutkimusta Suomessa ja toimia yhdyssiteenä ilmansuojelun parissa toimivien henkilöiden ja yhteisöjen välillä Suomessa ja ulkomailla.

Keskeistä olivat koulutus, tiedotus ja alan kontaktit – samat asiat, jotka ovat tärkeitä nykyäänkin. Yhdistyksen perustamisen aikoihin ei vielä ollut ilmansuojelun lainsäädäntöä ja ympäristöhallinto oli vasta kehitteillä. Alkuaikoina yhdistyksen toiminta painottuikin ilmansuojelun hallinnollisiin asioihin. Yhdistys tarjosi vapaan keskustelufoorumin eri tahoja edustaneille ihmisille tilanteessa, jossa intressiristiriidat ilmansuojelussa olivat vielä voimakkaita. Eräs keskeinen tavoite saavutettiin, kun eduskunta hyväksyi ilmansuojelulain ja –asetuksen vuonna 1982.

Painopisteeksi nousivat ilmansuojelun tutkimus ja koulutus

Tämän jälkeen toiminta suuntautui uusille urille, ja painopisteeksi nousivat ilmansuojelun tutkimus ja koulutus. 1980-luvun loppupuolella nousi esiin ilmansuojelun teknologia. Toiminta kansainvälistyi 1990-luvulla, ja tämä kehitys huipentui ilmansuojelun maailmankongressin järjestämiseen Suomessa vuonna 1995.

Ympäristönsuojelun eri alueiden kiinteä yhteistyö

Ilmansuojelu on vakiintunut osaksi muuta ympäristönsuojelua, ja etenkin ilmastokysymyksessä korostuu yhteys laajempiin ympäristöongelmiin. ISY:n yhteistyö muiden ympäristöalan yhdistysten kanssa on tiivistynyt, kuten myös maiden välinen ilmansuojelun yhteistyö Suomen lähialueilla. Toiminnan perspektiivi on siten laajentunut ilmansuojelusta ilmastonsuojeluun sekä kansallisesta painotuksesta kohti kansainvälisiä tavoitteita.

Ilmansuojelun vakiinnuttua suomalaiseen yhteiskuntaan, on yhdistyksen tärkeimmäksi tehtäväksi muotoutunut alan keskustelun, tiedotuksen ja yhteistyön edistäminen

Ilmansuojelupäivät ja Ilmanlaadun mittaajatapaaminen ovat kasvaneet alan merkittäviksi kansallisiksi tapahtumiksi.

Yhdistyksen perustamisvuoden aikana siihen liittyi viitisenkymmentä jäsentä, ja määrä kasvoi nopeasti aina 1990-luvulle saakka. Tämän jälkeen jäsenmäärä on pysynyt neljän- ja kuudensadan tienoilla.